Draculan kanssa kävi kuten monen muunkin romaanin tai muun jutun kanssa: menetin mielenkiintoni aivan loppumetreillä. Sääli... Hyvä kirja se kyllä on. Voin vaan suositella jos joku multa kyselee. Olen vain sellainen että kyllästyn nopeasti asioihin...
Aivan liian nopeasti :(
Johtuneeko se keskittymishäiriöstä jota kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä ilmenee molempien jaksojen aikana, maanisena JA masentuneena? Vai onko se tyypillistä muuten vain bipoläärisille (-> ailahtelevaisuus)? Tiedä häntä... Joka tapauksessa petyn aina itseeni, jos en saa asioita päätökseen, oli se sitten miten pieni asia tahansa. Lopetan kaiken melkein kesken. Moni harjoittelu on jäänyt kesken, 2 koulua jäi kesken, melkein kolmaskin... I'm a quitter.
Minä jo odotan hieman syksyä... Uskallan myöntää sen täällä anonyymisti. Mut varmaan kivitettäisiin jos tulisin ulos kaapista julkisesti :D Syksyssä on tunnelmaa, ei ole koko ajan piinaavan kuuma, kämppää voi tuulettaa huolettomammin, pimenevät illat ovat ihan kivoja kun käpertyy peiton alle kirjaa lukemaan; kuuma kupponen maistuu paremmin kuin kesällä ja rakastan kahvia & teetä. Ynnä muuta. Noh, kyllä se syksy sieltä tulee. Täytyy heittää talviturkki ennen sitä! Maybe
today!
tumblr.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti