Meillä oli isompi riita illalla. Niitä on ollut aiemminkin  mutta ensimmäistä kertaa eilen mietin, olenko tekemässä sittenkin isoa virhettä.

Tuntuu että en saa olla oma hölisevä itseni vaan jokaista sanaa täytyy harkita tarkkaan. Ja jos en hillitse suutani, mies muuttuu aggressiiviseksi. Ei se mua lyö mutta huonekalun lyöminen ja kiroamislitania ovat jo pelottavaa ja väkivaltaista itsessään. Mies reagoi vihassaan tismalleen samalla tavalla kuin isäni.

Olin riidan jälkeen puoli tuntia vessaan lukittautuneena emmekä puhuneet enää koko iltana mitään. Kai hän omalla tavallaan pyysi anteeksi, mutta... Haluaisin vain mennä kotiin. Tuollainen kokemus vie luottamusta. En voi sille mitään että mies kuuluu nyt lokeroon mahdollinen uhka.

En tiedä mitä tekisin... Typerä sydämeni on toivottoman rakastunut.